Sitoutuminen on halua tehdä parhaansa.

Minä Olen-lehti 3/2018

Aira Sahakangas on Diplomikuuntelija, mielenrauhan ohjaaja, luennoitsija ja kirjailija. Tällä palstalla Airan ajatukset ovat merkitty tavallisena tekstinä ja Rakkauden ajatukset kursiivilla.


Sitoutuminen on halua tehdä parhaansa


Aira: Terve.

Rakkaus: Terve. Arvaa, miten iloinen olen, kun sinä haluat ottaa apua vastaan? Koska ottaessasi apua, sinun on paljon helpompi siellä maailmassa ymmärtää. Eikö vain?

Aira: Kyllä.

Rakkaus: Kun te siellä ajassa pyydätte apua ja olette halukkaat ottamaan sitä vastaan, niin mielenne alkaa lähestyä Pyhän Hengen ohjausta yhä enemmän. Siellä ajassa Pyhä Henki kommunikoi, näkee mielesi maailman, mutta ei pidä erehdystä totena, eikä torju sitä pahaksi tai hyväksi. Pyhä Henki, joka asustaa mielessäsi, johdattaa sinut yli ongelmien. Riittää, että kuuntelet vilpittömästi veljeäsi ja sisintäsi. Siinä kaikki. Eikös ole kaunista?

Kyllä.

Maailman tapahtumia ei tarvitse torjua, vaan yksinkertaisesti katsoa Rakkaudella niiden ohi. Mutta ei voi saada apua, ellei itse halua apua. Nyt minä kuuntelen ja autan sinua ongelmien ohi. Kerro vain.

Joo. Sinä tiedät nämä minun ongelmani, turhaan minä niitä yritän salailla.

Et voi salata. Voit ainoastaan olla rehellinen itsellesi, sillä et voi korjata ongelmaa, ellet sitä tiedosta.

Tiedän sen. Siksi haluan puhua.

Juuri niin.

Aloitan sitoutumisesta. Kun olen törmännyt siihen asiakkaiden kanssa.

Kerro vain esimerkkitapaus. Se auttaa sinua ymmärtämään.

Kun aloin seurustella mieheni kanssa, sitouduin asiaan niin, että en lähde tästä parisuhteesta. Paitsi siinä tapauksessa, jos mieheni soittaisi poliisit hakemaan. Näen, että se on ollut hyväksi, sillä en ole päässyt pakenemaan itseäni. Tiedän, että olisin lähtenyt, ellen olisi sitoutumista tehnyt. Nyt tunnen epävarmuutta, kun olen ohjannut parisuhteessa olevia tähän samaan. Että sitoutuisivat itseensä ja liittoon, eivätkä puolisoon.

Sitoutuminen ei voi olla koskaan sellaista, että itseään pitää rangaista. Vai voiko?

Ei.

Sitoutuminen tarkoittaa yksinkertaisesti ja ainoastaan sitä, että olet halukas tekemään parhaasi. Sitoutua näkemään veljensä Rakkaudella, hyväksynnällä ja ymmärryksellä. Vai mitä?

Kyllä.

Kaikki läheiset ihmissuhteet ovat juuri niitä, joissa harjoitellaan hyväksyntää. Sitä, että nähdään lähimmäinen Jumalan poikana. Näin sinä itse asiassa olet sitoutunut vain ja ainoastaan olemaan vapaa vailla syyllisyyttä, kun teet parhaasi.

Sillä pakoon juokseminen ei milloinkaan auta. Aina kun juokset pakoon, ongelmat seuraavat ajatuksissasi. Ja näin alat pelätä yhä enemmän. Sitoutuminen on luottamusta siihen, että itse on täysissä järjissä, vailla pelkoa, joka hämmentää ja tuo ristiriidan. Se ei tarkoita sitä, että tulisi kärsiä, sillä kärsiä ei milloinkaan tarvitse.

Kun sinä neuvot muita, voit ainoastaan sanoa: ”Kukaan ei voi tehdä päätöstä puolestasi.” Tai: ”Voit itse auttaa itseäsi luottamukseen, kun listaat vaikka kolmesataa kohtaa, mitä puolisossasi voit arvostaa ja kunnioittaa.” Koska arvostus, kunnioitus ja hyväksyntä ovat vastakohtia sille, että pakottaa toisen muuttumaan. Silloin on itse omassa menneisyydessään. Ei toista voi pakottaa omaan menneisyyteen, vain nyt-hetkessä on mahdollisuus päästä lähemmäksi hyväksyntää.

Aivan.

Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että on lupa olla onnellinen ja kiitollinen. Ja silloin, kun asiakkaallasi on ongelma, hänellä on odotus toista kohtaan. Odotukset voi riisua mielestä pois. Sillä aina tulet pettymään, kun odotat oman menneisyyden historian mukaista kokemusta, josta itse et ole päässyt irti. Se on irtipäästämistä nyt-hetkeen ja luottamusta siihen, että haluaa tehdä parhaansa, eikä pakene.

Kuten sanoin, kärsimys ei ole koskaan oikeamielistä. ”Ja sen minkä Jumala on yhdistänyt, sitä ei voi ihminen erottaa” tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Jumala on yhdistänyt jokaiseen mieleen Rakkautensa, joten ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos ero tulee. Näin sinä voit asiakkaallesi sanoa. Mutta ei kannata paeta, vaan kannattaa sitoutua tekemään välit itsensä kanssa puhtaaksi, eikö niin?

KIITOS.